perjantai 16. toukokuuta 2014

World war part 5.

Koska olen aina ja ikuisesti kauhean positiivinen ja hyvään uskova ihminen niin voinko paljastaa, että usko, toivo ja rakkaus on heitettynä kaivoon eikä niitä näy vaikka kurkkaisi sinne?

Siis sen matchin suhteen, että ottaisivat yhteyttä. Ja ei, mitään erikoista ei ole tapahtunu pääni ulkopuolella, joka kertoisi siitä ettei perhe ottaisi yhteyttä. Voi pojat sitten taas kuinka paljon pääni sisällä on tapahtunut asioita, jotka puoltavat sitä ettei perhe ottaisi yhteyttä! Kauhea helppo tää eläminen yhden ja saman päänupin kanssa.

Perhe siis ilmestyi keskiviikkona(ko?) mun tilille ja heti pikinmiten laitoin joojee puhutaan viestiä. Ja sen jälkeen radiohiljaisuus on vallannut maapalloni. Okei, eilen lupailin että jaksan rauhassa odottaa eikä tee tiukkaakaan odottaa viikonloppuun, mutta voi kuulkaas kun nyt tekee tiukkaa! Ja vaihtoehdothan on a) odottaa, b) odottaa ja c) odottaa. Etenkin kun se maailman kuulu viikonloppu on niin kovin kovin kaukana.

Eli summasummarun kuhan päätäni tässä auon lämpimikseni ja aikani kuluksi. Perhe on tilillä edelleen enkä ole saanut sähköpostia kiitos, mutta ei kiitos. Eli mahdollisuudet ovat vaikka ja mihin. Mutta kun se ei tapahdu nyt ihan heti tällä sekunnilla niin mun maailma on jo romahtanut viidesti ja ydinsota alkanut kuudesti.

Oh joy ja sitä rataa! Turhaa mää kai toivottelen kivoja viikonloppuja, kun kuitenkin lätisen täällä tänään, huomenna ja ylihuomenna kaikkien iloksi!

Anyways kivvaa viikonloppua! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti