Hehee! En käynytkään täällä löpisemässä viikonlopun aikana. Ehkä sen takia, että sen uskon, toivon ja rakkauden seuraks sinne kaivoon pääsi myös kirves. Voitte siis arvata, että viikonlopun aikana tapahtui niinkin paljon kuin not a thing?
Mutta huomenna kun herään niin voin vain ilokseni todeta, että ensi viikolla makaan Losin auringon alla. Autuus ja onni. Ihana hotellihuone, merinäköalalla, Santa Monican laituri vieressä, uima-allas, meri... Voitte ehkä uskoa, että tätä matkaa on odotettu piiitkät 89 päivää!
Unohtamatta sitten seuraavaa pysäkkiä New Yorkia ja Connecticutia, kun käydään mun vanhaa hostperhettä moikkaamassa. Hurjaa nähdä nekin lapset monen vuoden tauon jälkeen. Tyttö oli viimeksi 5-vuotias ja nyt se neiti on mukamas jo 8. Huisia!
Iih! Usomatonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti