sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Nothing good never came easy.

Jaaa edellisen postauksen ranteet auki meinignistä voidaan palata taas maan pinnalle. Life goes on ja shit happens vois todeta tässä kohtaa. Biisi on edelleen uskomaton ja kuuntelen sitä päivittäin. Ehkä vähän siedätyshoidotan itteäni sitä kohtaa, ettei joka kerta tulisi niin valtavaa tunnepurkausta kun se biisi soi?

Viikonloppu on ollu kauhean kiva. Oon öö.. shoppailla, shoppaillu ja shoppaillu. On oon mä muutaki tehny. Syöny? Tänään oli eka LCC-tapaaminen täällä ja höm. Eipä ne tapaamiset hauskemmiksi ole muuttunut vaikka paikka on eri. Tylsää ja pakkopullaa. Meillä oli tänään luvassa piknik, johon perheetkin oli tervetulleita. Omalla hostäidilläni oli suuret puheet kuinka tulevat paikalle, mutta jotenkin päädyin sinne yksin. Ymmärrän kyllä, hänen isoäitinsä joutui sairaalaan ja hostisä lähti kahden kuukauden työreissulle, joten säätämistä riittää tässä taloudessa!



Paras hankinta tänä viikonloppuna on nämä herrrrkullisen mintun vihreät conssit. Hinta oli kokonaiset 20€ Nordstromin rack myymälästä. Uusien farkkujen kanssa leijailin viikonlopun noiden karkkien kanssa. Muuten hankittua tuli kolmet kengät (lenkkarit ja kahdet bootsit) neuleita ja farkkuja. Jotenkin nyt kun täällä saa nauttia vielä kesäsäistä niin kaipaan syksyä ja pitkiä hihoja ja lahkeita. Huomiseksikin on luvattu +30, joten lämpöhalvausta kehittelen itselleni jos neuleeseen meinaan pukeutua. Mut ku mä haluan! 


Tuli myös hostäidin painostuksesta hankittua jo halloweenasu. Tää meidän naapurusto järjestää suuren halloween paraatin, johon totta kai osallistutaan. Kaikki kiertävät totta kai karkki vai kepponen kierroksella, joten puvulle on tarvetta! Hirveä määrä on eri vaihtoehtoja ja ne voidaan jakaa kolmeen kategoriaan; seksiä tihkuvat ei lasten silmille soveltuvat puvut, kauheat kauhupuvut ja sitten ne todella ylilyönti huumoripuvut. Tää Jessie Glam puku on omasta mielestä ihan kaunis eikä kuulu mihinkään noihin kategorioihin, mikä mulla oli vaatimuksena! Toki tuo puku tarvitsis cowboy bootsit, mutta tiliäni kunnioittaen tyydyn ihan normaaleihin bootseihin, mitkä ostin viikonloppuna. 


LCC-tapaamisessa törmäsin vanhoihin tuttuihin! Elsa, Anna ja Belle tulivat esiintymään lapsille, tai niille kokonaiselle kolmelle tytölle, jotka niiden lurituksia jaksoi kuunnella. Mua ärsytti lähteä koko tapaamiseen, mutta itseni raahasin paikalle ihan sillä perjaatteella, että saan ystäviä ja näen muitakin kuin vain perhettä! Kannatti, koska tutustuin ylläri saksalaisiin, mutta varsinkin yksi niistä oli just huipputyyppi! Hänkin on toista kertaa au pairina, mutta päätti nyt vielä extendata joten on täällä mun kaverina koko vuoden! 
Tapaamisesta livahdettiin kolmen saksalaisen kanssa aika nopeasti pois ja suunnattiin lasersotaa pelaamaan. Oli hauskaa. Me neljä 20-vuotiasta ja 15 7-vuotiasta juostiin ja ammuttiin toisiamme. Vaikka meidän sininen joukkue ei voittanut niin tattadaaaa mä olin meidän joukkueen paras taktiikalla silmät kii ja räiski joka suuntaan! 



Paikka oli valtava, missä oli valtavasti lapsia. Meteli oli korvia huumaavaa ja tekemistä riitti biljardista keilailuun, köysiradasta kaikkiin pelivempeleihin. Niin ja lasersotaan! Valitettavasti tuolla yksi erä kestin vain 5 minuuttia ja oli ohi ennen kuin ehti kunnolla edes alkaakaan, mutta yksi saksalaisista tiesi paikan, jossa peli on aina 20 minuuttia ja sinne suuntaamme seuraavan kerran! Samalla porukalla sovittiin reissu kummitustaloon. Miksi oi miksi suostuin viime Silver bay kokemuksen jälkeen? Yksi osasi kertoa, että kokemus on kamala ja siellä on jopa kolme taloa, mitkä voi kiertää. Voi hyvästi yöunet sinä viikonloppuna sanon minä! 

Mutta kaiken kaikkiaan kannatti mennä. Vaikka mieli on ollut hyvä niin nyt on vielä parempi kuin näki ihmisiä ja sai jutella au pairien asioita. Vaikka hostäidin kanssa jutellaan paljon niin silti ei se ole sama asia. Ja niin ehdinhän mä jo ikävöidä mun Sälliäkin tänään ja mikäs sen kivempaa kun tulla kotiin ja hukkua pieniin pusuihin! 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti