Huhheijaa. Alku on aina alku. Kaikki on uutta ja mistään et mitään tiedä. Keittiö on täynnä kaappeja, joiden sisällöstä ei ole hajua. Mistään käytännön jutuista ei ole tietoakaan. Huh, ei todellakaan ihme, että väsyttää!
Lennot meni hyvin, missään kohtaa ei ollut ongelmia. Paitsi virkailijasetä katsel kulmat koholla ylipainoista laukkuani, mutta hei no can do. Tee työs ja mä maksan. Vaihto meni supernäppärästi ja 55 minuuttia riitti paremmin kuin hyvin. Molemmat tuntui superlyhyiltä lennoilta kaikkien mannerten välisten lentojen jälkeen. Ylös ja alas ja ulos. Easy!
Ajeltiin uuden hostäidin kanssa kentältä kotiin noin 40 minuuttia ja sain vain ihmetellä maisemia. Kaikki on niin erinäköistä kuin itärannikolla. Kaikki on isompaa ja kaikkea on enemmän! Asuinalue on todella kaunista. Isoja kivitaloja isojen nurmikkoalueiden keskellä. Ja nää nurmikot on muuten täydellisesti leikattuja ja hoidettuja.
Hostperhe vaikuttaa mukavilta ja paljon on juteltavaa. Hostisän äiti tulee viikoksi tänne minun avukseni, kun hostisä suuntaa työkomennukselle keskiviikkona. Hostäiti taas opiskelee päivät, joten hänkään ei voi minua opastaa pojan saloihin.
Poika on siis piakkoin 3-vuotta täyttävä, lievästi autistinen tapaus. Hän on todella energinen ja iloinen tapaus. Tokikin höystettynä 3-vuotiaan JA autistin kärsivällisyydellä ja turhautumisen määrällä. Viivästynyt puhe vaikeuttaa arkea ja aikuisten ja pojan komminukaatiota. Joitan viittomia on pojan tukena ja hän niitä käyttää ahkerasti. Myös muunlainen elekieli on kehittynyt kommunikaation apuvälineeksi. Nykyään poika puhua pälpättää omaa kieltään, oikeita sanoja tulee harvakseltaan.
Opeteltavaa siis riittää, mutta onneksi onneksi onneksi käsikirjasessa, jonka hostäiti oli minulle kirjoittanut, luki että he ymmärtävät parin ensimmäisen viikon (I would say ensimmäiset 10kk!) ovat vaikeita au pairille.
Työaskareet sinällään ovat helppoja, lähinnä 80% päivästä kuskaamista paikasta A paikkaan B, mutta oman haasteensa tähän alkuun tuo tuo poika, jonka kanssa pitää oppia kommunikoimaan.
Mutta nyt voisin suunnatan suihkun kautta peiton alle vähän netlixiä katselemaan! Huomenna alkaa taas työrupeama!
Toivotaan,että uudessa perheessä kaikki alkaa mukavammin ja viihdyt siellä! Jotenkin se niin meni, että vaikeuksien kautta voittoon. Terkut Riksusta :)
VastaaPoistaTerkkuja takas sinne kaikille! :)
PoistaAinakin vielä on vahva fiilis, että täällä homma luistaan kaikin tavoin ja voin rennosti tehdä töitä!