Sain tavarat hyyyvin mahtumaan laukkuihin. Hostit kysyi, että haluanko punnita laukun. En, koska sille painolle ei tässä kohtaa mitään voi kun kaikki on mukaan otettava. Käsimatkatavaroidenkaan en halua 50 kiloa painavan, koska kuten nimi kertoo käsin niitä kentällä raahaan. Hostit myös ystävällisesti maksoivat mun laukun koneeseen. Yritin kyllä luikerrella rahaa karkuun, mutta jotenkin se jäi kuitenkin mulle. Täällä siis sisämaanlennoilla ei todellakaan ole itsestään selvyys ilmaiset matkalaukut. US airwayssilläkin ensimmäinen maksaa 25 dollaria, toinen 35 jne.
Mutta jotta koska kun että innostusta saatiin vielä vähä korkeammalle niin skypetin tulevan/nykyisen minkälie perheen kanssa. Sen siis minne olen huomenna matkalla. Sai esittelykierroksen talossa ja noh kuin kerroin vanhan hostperheeni miljoonaneliöisestä talosta, niin sellainen on tuokin. En edes pysynyt laskuissa monta "huonetta, mitä me ei käytetä" siellä on. Koko kellari on mulle kahdella TV:llä ja DVD-soittimella. Huomenna on dinneriksi luvassa grillattua kanaa ja kasviksia. Jos joku ei oo ymmärtäny niin en pysy pöksyissäni enäääääää!
Plus meidän LCC-ryhmässä on suomalainen au pair! Tosin se on lähdössä marraskuussa kotiin, mutta se perhe ottaa toisen suomalaisen au pairin. Eli en joudu täysin yksin mehikaanien ja sakemannien keskelle huutelemaan SHAISSSSE ja no habla espanol. Ja joku joskus sanonu etten mä osaa kieliä!
Nyt tää vuosisadan vitsiniekka vetäsee peiton korviin ja käyn nukkumaan. Kello soi 6.10 ja sitten alkaa matka kohta Georgiaa, mistä te kuulette musta seuraavan kerran!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti