Supernopea päivitys, koska mun pitäisi jo nukkua huomista ajatellen. En vaan malttanut olla tallentamatta tätä onnelisuusfiilistä, mikä nyt on päällä! Päivä meni hyvin, hostisää seuraten. Oon siinä ilmeisesti aika hyvä! Maanantait tulevat olemaan pojalle hyyyyyvin rankkoja ja sälli nukahtikin puoli viideltä. En ollut iltaa kotona niin en tiedä alkoiko yöunet jo silloin... Joku pieni ääni mun pään sisällä toivoo ettei.
Sällillä oli eka koulupäivä uudessa koulussa. Odotin isään ripustautumista, rääkymistä ja huutoa. SJa mitä vielä. Tuo pieni 2-vuotias vilkutti, antoi pusun ja lähti hymyillen leikkimään. Huomasin, että isän itsetunto otti pienen kolauksen. Hän ei olekkaan enää The Juttu pojan elämässä vaan se pieni ihmisen alku alkaa seisoa omilla jaloillaan ja tehdä omia juttuja! Hyvä Sälli!
No sitten kuulin, että kesken päivän joudumme viedä sinne pojan uimakamat. Here comes the melt down, huusi ääni mun pään sisällä. Ja eiiiii mitään. Vastassa oli leveimmin hymyilevä pieni nappisilmä, joka halasi isäänsä tervehdykseksi ja vilkutti nauraen lähtiessämme. Sniif. They grow up so fast.
Sain muuten tietää, että isä työskentelee ulkomailla yksityiskoneen lentäjänä yksityiselle perheelle. Hän on siis joskus kuukausia (nyt ollut 4 putkeen) USAssa perheen luona täydellä palkalla. Toki toinen puoli on sitten, että esim joutuu olemaan Kiitospäivän, Joulun ja pojan synttärit toisella puolella maapalloa. Tienaamassa oikeasti niitä miljoonia. Ei nää siltikään vissiin rahassa kylve aamuin illoin, kun pojan terapiat syö aikamoisen summan.
Se miksi ehkä olen näin suurta hymyä on se, että olen pitkästä aikaa nauranut kunnolla. Ihan oikeasti. Ja se, että tuo mummi on maailman ihanin ihminen. Rakastuin siihen heti ensi silmäyksellä. Istuttiin tunti kahdestaan olohuoneessa juttelemassa ja juttua oisi riittänyt vaikka kuinka paljon. Onneksi se on täällä yli viikon ja sitten tulee taas viikon päästä uudestaan. Ymmärrän nyt miksi hostäiti on puhunut niin paljon anopistaan ja vain hyvää. Niin mäki tekisin jos anoppi olisi tuollainen!
Nyt kuitenkin sujautan pääni tyynyyn ja lähden hymyillen kohti huomisia taisteluja!
Ihanaa, että olet kohdannut näin mukavia ja iloisia ihmisiä ja löytänyt jälleen ilon itsestäsikin. Tästä tulee huippuhyvä vuosi sinulle sekä perheelle.
VastaaPoista