Life begins at the end of your comfort zone.

Mun piti tulla nopeesti vain käymään koneella, kirjottaa teille yberhyvät kuulumiset ja painua nukkumaan. Kun tän suunnitelman tein niin kello oli puoli yhdeksän ja nyt se on jo melkeen kymmenen. Voin kertoa, ettei aamulla taatusti naurata kun kello soi!

Tänään alkoi normaaliarki täällä kun Tokankin kunnon koulu starttasi. Näin ollen olen vapaalla 9-14.30. Sen jälkeen noukin lapsukaiset yksitellen tunnin välein kotiin ja viihdytän tyttöjä loppupäivän. Tänään se tarkotti Tokan päiväunien vahtimista (oli nukahtanu yöllä kolmelta, voitte uskoa kuinka paljon rakkautta ja rauhaa sain osakseni kun kahdeksalta menin ärrimurria herättämään), Tähkäpää-Barbien hiuksien harjaamista, letittämistä ja koristelua sekä loputtoman vaatepinon viikkaamista ja lakanoiden vaihtoa. Päivälliseksi tein superhypermaukasta ja herkullista kanaa ja vihreitä papuja. Lapsille tarjosin menun nimellä "Pokemonin lihaa ja vihreitä ranskalaisia". Kyllä ne totuuden ties, mutta niistä oli hirveen hauskaa syödä Pokemoneja ja vihreitä rankalaisia. 

Pitkin päivää jotenkin järjestelin tulevaa muuttoa CCn henkilökunnan kanssa. Milloin oman program directorin, milloin tulevan PDn, milloin oman LCCn ja milloin tulevan LCCn kanssa. Unohtamatta tän hetkistä ja tulevaa hostperhettä. Siinä oli kuulkaa työtä ja tuskaa yrittää pysyä kärryillä, mitä tapahtuu koskakin. 

Illalla sitten mua muistettiin sähköpostilla, joka varmisti ja virallisti kaiken. Se myös varmisti päivän koska nostan kytkintä ja täältä lähden! 

Se olis kuulkaa tämän viikon lauantain kun pakkaan muuttokuormani ja suuntaan lentokoneella kohti maailman vilkkainta lentokenttää Atlantassa. On sillä kentällä joku hieno nimikin, mutta just nyt ei voi muistaa. Iiiip! Kuinka kutkuttavan kihelmöivän siistiä. Ei enää montaa yötä! Tarkemmin laskettuna 5. Oon ollu viimeksi varmaankin näin innoissani joskus 9-vuotiaana jouluaatosta! 

Nyt sitten ei tulekkaan tylsiä vapaatunteja, kun yritän juosta salille ja salilla ja sen lisäksi pakata. Onneksi, onneksi, onneksi rematch on näin alkuvaiheessa vuotta ja tavaraa on suht saman verran kun tänne tullessa. Toivottavasti! 

Iiiip! Sanoinko vielä kertaakaan, että 5 yötä, neljä päivää ja että oon innoissani? Siis superinnoissani!