tiistai 26. elokuuta 2014

At every moment of our life we have an opportunity to choose joy...

Jotenkin siinä kävi taas niin, että pienessä mielessäni kehittelin hostäidistäni monsterin, joka tulee repimään pääni irti. Ennen kuin he siis saapuivat ja tärisin odotellessa. No eihän se ollutkaan monsteri vaan todella ystävällinen (as always) ja ymmärsi.

Käytiin hänen kirjoittamansa listat läpi kohta kohdalta. Myös ruokailut. Hän naureskeli ja kauhisteli tuntemuksiani, koska stressaan kuulma liikaa asiaa. Mikä ei kyllä sinänsä yllätä. Lapset kuulma syövät hyvin simppeliä ruokaa ja hostäiti lupasi näyttää kuinka tekee lasten herkkuruokia. Milläköhän ajalla saanen kysäistä.
No tänään ja eilen olen ollut vastuussa lasten päivällisestä ja eilen Eka huusi YÖK EN SYÖ ja tänään molemmat huusi yhtä ääneen YÖK EN MUUTEN SYÖ. Kiva, kiitos. Eihän lapset tietenkään voi tietää miltä musta ruoanlaitto heille noin muuten tuntuu. Siltikin päätin istuttaa heidän eteeni vakavin naamoin ja selitin kuinka pahalta se tuntuu, että he maistamatta huutelevat kuinka pahaa se on. Lopulta molemmat maistoi.

Hostäiti kyllä yleisesti sanoi, että esim Toka ei syö koulussa eväitään. Eilen oli historiallisesti syönyt kaiken (toim huom. mun tekemät leivät!) , tänään otti haukun leivästä (hostäidin tekemä leipä!). Ei Ekakaan ruokamäärällä juhli. On nyt kaksi päivää syönyt koulun ruokaa, joten en tiedä paljonko se syö. Huomenna ottaa tonnikalaleivän kotoota. Sen osaan jo tehdä!

Tapahtuu täällä muutakin kuin lounaita tai päivällisiä. Esim tänään ei Ekan koulubussi pysähtynyt pysäkille. Kuski ei kuulemma nähnyt minua, joten ei voinut päästää lasta bussista. Fiksua sinänsä, mutta Eka kyllä näki minut. No soitto nopeasti hostäidille ja hän soitti pian takaisin, että 20 min päästä voi lapsen hakea koululta. Vastassa oli onneksi iloinen tyttö eikä hän näyttänyt saavan suuria traumoja tapahtuneesta. Huomenna lupasin asettua autotielle X-asentoon makaamaan ettei bussi aja ohi.

Yritin kaivella puhelimen muistista teille kuvia, mutta kaikissa on jomman kumman tytön pärstä! Mokomat linssiludet. Oon kerran jo teille luvannu ryhdistäytyä kuvien kanssa, ehkä voisin nyt tosissani tehdäkkin sen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti