Kun salama kirkkaalta taivaalta sain vahvistuksen ajatuksiini. Cultural Caren sähköpostiviesti "Missing the life in the USA? Travel again for half the cost".
Aiemmin olin monesti pohtinut, kuinka kaipaan elämää USA:ssa ja että olisiko minusta siihen taas niin tuo sähköposti vahvisti ajatuksen. Kyllä minusta olisi. Klikkasin reippaana tyttönä "sign up now!" ja kaikesta tuli taas astetta realistisempaa.
Tänään sitten laitoin vanhalle LCC:lle viestiä ja pyysin apuja perheen etsintään. Lupasi tottakai ilomielin auttaa ja kertoi hauskan sattumuksen. Hän on juuri tänään menossa vanhaan hostperheeseeni uusinta haastattelua varten. Lupasi kertoa terveisiä minulta.
Okei, onhan tuo perheen etsintä aikaisessa vaiheessa ajatuksissa, koska tässä on vielä hakemuksen ja videon kokoominen ennen sitä. Vähän elättelen toiveita, että toiskertalaisen hakemuksen täyttäminen olisi huomattavasti helpompaa kuin ensimmäistä kertaa lähtevän. Esimerkiksi, miksi pitäisi haalia kasaan taas 250 lastenhoitotuntia, kun CV:ssä on vuoden mittainen au pair-pesti, joka kattaa tuon 250 h yli, ali ja vielä kierteellä kiertäen? Noh mutta mene ja tiedä. Tulevalla viikolla toivon asioiden selkiytyvän jälleen hieman lisää.
Hauska yhteensattuma on myös se, että edellisen au pair-vuoden blogin aloitin samoihin aikoihin ja ilmottauduin ohjelmaan mukaan. Tässä keväässä on taikaa ja selvästi saa minut tekemään suuria päätöksiä! Lähdettävä on, kun ikä vielä antaa periksi ja elämässä on mahdollisuus.
Mahdollisuus lähteä löytämään uusi paikkani Amerikasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti