Lomamatka oli ja meni ja ei varmaan tarvi sanoa kuinka huikee reissu oli! Santa Monica oli täydellinen, Losi ihana ja New York nyt on New York eikä siitä muuksi muutu. Ei tarvis kahdesti kysyä, että lähtisinkö takaisin. Ehdottomasti ja mieluiten samantien!
Santa Monica pier oli aivan meiän hotellia vastapäätä ja siellähän tuli sitten hengailtua oikein olan takaa. Ehkäpä senkin takia, että rannalla meiltä pääsi helpoiten (ja nopeiten) laiturin kautta. Aamupäivät altaalla ja iltapäivät rannalla lukujärjestys sisälsi hirrrrveen usein lounaan pierillä!
Yksi kaunis iltapäivä päätettiin vuokrata pyörät ja hurauttaa rantabulevardia pitkin Venice beachin puolelle. Tavoitteena oli löytää ne kuuluisat kanaalit ja miltein luovutettiin kunnes ne vain tupsahti meidän eteen. Venice beach oli meidän Santa Monicaan melkoiden boheemi paikka, mutta kiva meininki ja tunnelma vei kyllä mukanaa. Oli vaan niin siistiä cruisailla pyörällä siinä meren vieressä, kevyessä tuulessa ja reggae soi taustalla.
Kahtena päivänä me oltiin sitten true turisteja. Toisena hypittiin bussiin ja pois bussista koko päivä ja toisena alla oli oma pieni vuokrakiesi, joka iloisesti kuljetti meitä pitkin poikin Losin seutuja. Ylempi kuva on Malibusta, jossa käväistiin aamupalalla ja katsomassa huikeita maisemia huikeiden vuoriteiden varsilla. Keskimmäisen voi sitten jokainen arvata mistä se on!
Alin näistä kolmesta on sitten taas Griffith Observatorysta (kirjotinkohan oikein?), josta avautuu siis näkymät koko Losin alueelle. Mentiin juuri sopivasti auringon laskiessa, että nähtiin niin valoisa kuin pimeä maisemakin. Huikee paikka.
Seuraavaksi ryhmärämä siirsi tukikohtansa New Yorkiin, Times Squaren tuntumaan. Shoppailu oli mun päätarkoitus New Yorkissa ja kaverille piti sitten esitellä tärkeimmät turistikohteet, mitä noina päivinä nyt ehdittiin. Staten Island ferryllä (tulee ainakin CCn au paireille tutuksi training schoolilla) katsastettiin Vapaudenpatsas. Totesin sitä jälleen kerran pällistellessä, että mulla on siitä koneella varmaan valehtelematta lähemmäs 100 kuvaa eikä se rouva oo siitä mihinkään muuttunut niin en enää viitsi kuvailla sitä! Sitten kierrettiin Ground zero ja voi kuinka riipaseva paikka se on. Todella kaunis vesiputoussysteemi, jonka ympärillä lukee kaikkien kuolleiden nimet. Tätä kokonaisuutta ympäröi kauniit puut. Tottakai tunnelman pilaa turistit, jotka iloisesti pomppivat maailman omistajien elkein kuvissa ja nauravat onnellisena, kun paikalle ovat päässeet. Vaikkakin "ohjeissa" luki, että kunnioittavaa käytöstä niin se oli monelta todella hukassa.
Yksi laiska päivä vietettiin Central Parkissa maaten ja lukien. Kivasti puiden suojissa, kuitenkin ihmisten keskellä oli todella kiva viettää päivä ja antaa jalkaparkojen levätä! Viimeisimpänä käytiin sitten Top of the rockissa (, josta allekirjoittanut tykkää paljon enemmän kuin Empire State Buildingista!) ja näkymät voi tarkistaa ylläolevasta kuvasta. Näkyvyys oli siis täysi 0 metriä. Kaveria se tottakai harmitti, mutta omasta mielestä oli ihana istua täysin pilvessä, jalkojen alla Manhattanin vilske ja nauttia täydestä hiljaisuudesta. Se oli aika rauhottavaa, eikä itseäni harmittanut pilviin tuhlattu 30 dollaria.
Kaiken kaikkiaan olin aivan mahdottoman onnellinen tuon matkan ajan. Kaverina toimi parasystäväni, jonka olen tuntenut lukion ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki toimi yhteen ja saimme nauttia ihanista asioista hyvässä yhteisymmärryksessä! Haluan. Takasin. Nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti