Tässä kohtaa päivää mulla olisi niin sen miljoona muutakin asiaa mitä pitäisi tehdä, mutta siltikin nyt on vaan niin liikkiksen onnellinen olo, että oli pakko tulla kirjoittamaan fiiliksistä tänne!
Tänään sain sen ihan ihka virallisen sähköposti, että onneksi olkoon! Perhe X haluaa sinut au pairikseen. Eli tänään tämä on viimestään ihan ihka totta, että he haluavat minut ja mulla on edessä muutto uusin, mutta samalla taas tuttuihin piireihin.
Samalla kuin sain sähköpostia niin sain myös tililleni paaaljon enemmän tietoa perheestä. He oikeastaan täyttivät hakemuksensa nyt vasta loppuun! Tytöt skypessä vilahtivat, mutta oi jummi kuinka kauniita lapsia he ovatkaan kun kuvissa prinsessat näin. Ja jo nyt 6-vuotiaan ja äidin yhdennäköisyys on hämmentävä!
Nyt sitten on paperisotaa edessä, mutta en vielä Juhannuksena jaksa niistä stressata. Vasta ensi viikosta eteenpäin. Viime kerralla mulla oli tässä vaiheessa kauhean kätevä au pair-kansio perustettuna papereille ja sieltä löytyi kaikki. Ehkäpä sitä pitäisi taas sen verran takalistostaan järjestelmällisyyttä repäistä. Helpotti elämää kun ei tarvinnut kaikkia ettiä eri puolilta.
Oon vaan niiiiiin onnellinen. Vaikkakaan en ikinä ajatellut päätyväni takaisin Connecticutiin ja vieläpä edellisen kotikaupunkini naapuriin, samoja teitä ja kauppakeskuksia pörräämään niin olen ihan julmetun innoissani.
Lähtöni aikaistui viikolla, eli lentokoneessa kohti superihanaa ja rakasta training schoolia olen 4.8. 8.8 sitten lähden bussilla koululta samalle bussipysäkille, josta aloitin ensimmäisen seikkailuni vuonna 2011. On jo nyt sellainen olo, että olen menossa kotiin. :)
To do-listahan on tolkuttoman pitkä kämpän tyhjennyksestä, vuokrauksesta, autonmyynnistä viisuminhakuun, mutta ainut mitä nyt innolla mietin on tottakai se kaikista tärkein eli tuliaiset. Vanhemmille ja lapsille. Pääsenpä taas tutkimaan Helsingin turistikauppoja ja sitä krääsää.
Niin huippua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti